mercredi 4 décembre 2024
pulaar
    AccueilPulaarAfrikE faandu haala "Pauline LE TROQUIER", Alkache Alhada jaagorɗo toppitiiɗo ngeyngu jaɓɓaa...

    E faandu haala « Pauline LE TROQUIER », Alkache Alhada jaagorɗo toppitiiɗo ngeyngu jaɓɓaa e dow rfi, himo holla alhaali fewndiiɗo on Niijeer




    Hannde ko Alkache Alhada woni koɗo men hannde. Ko kanko woni jaagorɗo Niijeer halfinaaɗo ngeygu. E faandu haala Pauline LE TROQUIER, o hollii golle guwerneman Mohammed Bazum hino bammbi kala golle ɗe CEDEAO woni waɗude ngam artirgol laamu demokarasi. Heɗoɗen.  

    Lamndal 1 : Alkache Alhada mi salminiimaJaabawol 1: Mi salmitike.L 2: Enee, a heɓii feere yewtidugol e hooreejo leydi ndii, Mohammed Bazum e ɗee balɗe yawtuɗe ɗoo?  J 2: Eyyo, men yewtidii e makko. Himo selli. Hiɗon anndi Mohammed Baɗum ko neɗɗo jogiiɗo cuucal e wakkilaare. Ko hooreejo leydi mo men hanndi e mum, tentinii e oo saaha jiiɓiiɗo ɗoo. Sabu, fii kala ko e oo alhaali ɗoo o woni, ko kanko woni e wakkilinnde men, jonna men doole ngam jokkugol ndee hare…Meɗen ɗaminii jewte wonaaɗe e waɗeede ɗen bantinay, Hooreejo leydi ndin acitee, o jonnitee laamu makko. Truelle hewɗe hino gollude, fuɗɗori CEDEAO haa e leyɗe goɗɗe wona Leyɗe ndentuɗe Amerik, Leyɗe Erop wonndude e goɗɗe e nder winndere nden. So ɓee waawi dartin oo alhaali e nder kaldal e kawral…  menen ko ɗun men faala.L 3: E nder golle diplomasii wonaaɗe e waɗeede, ko honɗun woni golle mon e nder mun? An walla walla jaagorɓe woɓɓe Hiɗon gollidude e fewjodaaɓe ɓe binette adunayankooje immini kañun e CEDEAO?J 3: Menen e CEDEAO meɗen jokkondiri. Wano hooreejo jaagorɓe paradoxe oo, Mahamadou Ouhoumoudou wonndude e ministirjo halfinaaɗo jokkondiral paradoxe e leyɗe janane, ɓen hino etori wakkilaare mawnde.  L 4: Si en tuugike e golle ɓee diplomatɓe, hiɗa jogii yaakaare wonndema Mohammed Bazum, hino waawaa acciteede e nder kaldal ?J 4: Min, miɗo ɗaminii accitugol Mohammed Bazoum e nder kaldal hino waawi laataade. Jaamaa on hino haani faamondirde e nder yewtere hara wonaa gollirgol pehe goɗɗe addojje torraaji.L5: Gila altine e subaka CEDEAO no saatii neldude konu mun Niijeer. Pellital saabiingal haalullaaji hewɗi. Ko holɗun woni yi’aango maaɗa  e mun?J 5: Menen, meɗen bammbi kala pellital ngal CEDEAO ƴetti. Jooni non, ko CEDEAO anndi caggal eɓɓore maɓɓe, ko holno alhaali oo yaarata.L 6: Ko honɗun jaabotoɗaa, yimɓe holluɓe ndee feere, ko huunde obligeante nde alaa nafa?J 6: Hannde ko Mohammed Bazum woni mbaadi demokarasi Afrik. Ko ndin mbaadi CEDEAO fala hiwde.L 7: Si en arti e ko saabii liɓal laamu nguu. konunkooɓe ɓee hollii ko rafi deenaagu e ŋakkere ɓamtaare e nder leydi ndii ɓe jattani laamu?J 7: Hiɗa anndi min miɗo haani jaabaade ngal  lamndal sabu mi woniino jaagorɗo halfinaaɗo geɗe leydi ndii e laamu Mohammed Bazum. Ko ɓeydii e feere nde o jonni konunkooɓe, himo jogii eɓɓoore renndoyankoore. Nden feere ko wallitorgol finaa tawaaji ɗin fof ngam artigol jaam e deeƴere e nder leydi ndii.Mo ɓamii pellital artirgol yimɓe Difaa egginaaɓe, wano non kadi e nokkeeli goɗɗi e nder Tillaberi. O waawii waɗude ɗun fow… ko ɓeydii o gollerii finaa tawaaji leydi ndii, yimɓe ɓee fof faami nafa ngol laawol. Men heɓii yimɓe accituɓe kuliyankaagu. Telin Diffa en yi’ii fitinaaji ɗii dartike, fiyanɗe acci waɗude ton. Hen fof e nokkeeli goɗɗi deeƴere hino tabitude. Ɗunɗoo hino seedi fota e saahaaji feƴƴuɗi ɗi tawata fitinaaji mawɗi waɗiino.L 8: Ko faatii e ko saabii liɓal laamu, ɗii haalaaji ɗi ɓee konunkooɓe holli, mbele ko halaaji ɗi aldaa e ƴi’al ɓayti ko kanji kadi konunkooɓe Burkina e Mali holli caggal ciwlagol ɓe laamu?J 8: Hiɗen anndi hikka ko du’a waɗantee ndee hitaande heyre, General Salifou Modi, ko kanko wonunoo e on saaha hooreejo konu leydi ndii… Heɗee ko o yewtunoo kon.. wakkillaare nde Mommed Bazum waɗi. Ho hollii ko nden wakkilaare saabi yo leydi ndii deeƴu, hara ndi wa’aali wa Burkina maaɗun Mali walla leydi wonndi.L 9: Mi arta e ngal liɓal laamu, Mbele hiɗa sikki ko hooreeɓe konunkooɓe tan jatti nguu laamu, walla binette politik Niijeer goɗɗe hino tawaa hen?J  9: Min ngoo ciwlo laamu hino ŋalɗinin’mi, hino woni bettere e am, sabu hay huunde alaa ko waawi ngo saabaade. Sabu e nder leyɗe Afrik ɗee fof, nde no laamu siwle woo, en haynoto mbaandi ndii. Woni ko jiiɓuru e nder leydi ndii woni lurral… Woday ko sabii. Kono e nder Niijeer, hay huunde yi’aaka.Awa mi waawa tuumude fedde habileté hay wootere. Komi y’i mi faami koo, ko konunkooɓe toppitiiɓe deenaagu hooreejo leydi oo, woni ko jogori mo doole.L10 : Alkache Alhada mi yettii sanne a jaaraama.J 10: Min kadi mi yettii ma. 



    Entrée link

    Related articles

    LAISSER UN COMMENTAIRE

    S'il vous plaît entrez votre commentaire!
    S'il vous plaît entrez votre nom ici

    Rester connecté

    0FansJ'aime
    0SuiveursSuivre
    3,912SuiveursSuivre
    0AbonnésS'abonner

    Télcharger l'application Radio Dingiral Fulbe

    spot_img

    Derniers articles