Hikka hono no wano rawane nih, wameeji teskaama e nder diiwe Maatam e Bakkel, fuɗnaange e rewo Senegaal. Toɓooji keewɗi cabiima maayo Senegaal ƴeri, gure e gese njooli, ɗum ko caggal nde barage Manatali woppiti ndiyam. Ɗum saaɓi yoga e hoɗɓe e ɗii nokkuuji eggi e gure goɗɗe. Ko noon kadi to Gine, e nder Maneya caggal joortugol leydi baɗnoongol toon haa heewɓe mbaasi heen pitaali mum en. Loriiɓe ɓee egginaama, ɓe koɗoyi to nokkuuji goɗɗi. Hannde e oo taskaram men, en jeewtat ko faati e egguɓe gure mum en saɓu caɗeele ndiyam walla maayo ƴeerngo haa e dimbugol walla joortugol leydi ina wi’ee e faransiire ‘‘réfugiés climatiques’’. Holko foti wonde ngonka maɓɓe to bannge sariya ? Holno ɓee egguɓe sabu mbayliigu weeyo reenirtee?. Ngam yeewtude e dow ɗee toɓɓe en bismoto koɗomen Ceerno Saaliwu Diallo, ardiiɗo fedde nde wonaa laamuyaŋkoore daraniinde taariindi wi’eteende Guinee ecologie.
Prélude link
