14.5 C
Paris
samedi, octobre 1, 2022

DAANDE MAAYO FUUTA

Must read

Daande maayo rewo e worgo ina faayni jeyɓe ɗum ɓe. Sabu jeynaaɓe heen ɓe rokkeede doole e dow jeyɓe ɓe.
Ɗuum ɗoon ko ummannde walla fewjere ɓooynde huccinaande e diiwaan o, tesko-ɗen gila nde laamuuji ɗi peccetee nde fuuta rewo e worgo ellee peccuɗo o ko gooto, fuuta fecceede e hakkunde keeci fecciree coorol, worgo ngo senegaal rokkaa – rewo ngo muritani nawnaa nawi fan’dini.
Tawi noon innde fuuta e goodal mum hecci inɗe muritani & senegaal e goodal mum en. Daande maayo ngo rewo e worgo kala to toɓetee rega wonta caalngol Ƴooga ndiyam renndina yuppoya ɗum e maayo ngo, ɗuum fof ko e njeyaandi maggo kaŋgo maayo men fuuta ngo, ɗuum ɗoon ko leydi timmunde mbaawndi jeyde hoyre mum wuurna hoyre mum e dow tawaandi mum e mbaylaandi mum.
Ko feccere men laaɓnde nde Allah feccani en e won’de en leydi pulfuldi ndi jillaani hono no marok e tinisi en ngoniri leyɗe capate ni, no leyɗe orop ɗe ni leydi fof innaa ko e ɗemngal mum. ko noon fuuta fotnoo wonirde leydi pulfuldi – laamu ɓiɗɓe mum ɓe njoolataa hujja mum wona Ƴaaňorgal fulɓe e aduna he.
Almaaňnaaɓe ko noon mbaɗanoo peecaa e hakkunde, walabo fof yahrinaa senngo, kono wonnoo eɓe nganndi ko ɓe waɗaaɓe ɗum e ko ɓe mbaɗiraa ɗum, ɓe iwti ( itti ) ko ɓe mbaɗanoo ko ɓe mbaɗti no wonirnoo ni.
Fuuta hannde gooto fof nani faarnoroo muritaninaagal walla senegaalnaagal e dow kayitaaji ɗi woɗɓe pewjani diiwaan o e dow mum ( ndaw ko fuuta rewo e worgo suwaa waaldu ).
Mi anndaa ko ɗaanninnoo tawanooɓe ndeen ɓe haa fuuta Ƴelaa :
gine
mali
Muritani
senegaal.
Muritani e senrgaal keɓnaa koye mum en, kala ɗo woni fuuta waɗtaa dowri salaa waɗeede guurduɗe mawɗe fuuta accidaa e tawaandi : awo – aawo – ayno hay ɗuum ne yuɓɓitinaaka haa tampere ustoo nafa ɓeydoo. Woni kala mbaylaandi ko maa ɗannanee alaa heen fof ko waɗaa e fuuta :
jaŋde toownde
safaara
golle laamu
gollorɗe sosiyeteeji, ekn… ekw…
Ɗum ɗoo fof so fuutanaajo so ina heɓa ɗum e nder leydi mum ko maa ɗannanoo ɗum wona tumoranke njaatige – tumoranke ɗemngal – tumoranke ngonkaaji keewɗi, haa ngaal tumorankaagal e ndeen ɓitteende ronkini ɓiɗɓe fuutanaaɓe ňiiɓde e jaŋde mum en, addanori hoybuɓe maɓɓe feran’de guure mbaylaandi ɗe , ɓe njeytoraa toon, haa fuuta jaggiraa firtata ko ladde.
Leyɗe ɗe ndarni rajooji jey-ndenndi ( nasiyonaal ) ɗemngal pulaar heednaa heen caggal – caggaal, so en ndokkii yeru e RTM & RTS
Jeewte e kabaruu ɗemngal pulaar e rajo muritani fof ngaddetee tan ko e hoyre dawol 08h haa 09h 30 ɗoon ɗo yimɓe ngoni e haljo-haljo nguura. 13h – 15h nde yimɓe pooftotoo na ngottoo njartoo nde ɗoon pulaar alaa daande e rajo muritani. 15h – 16h 30 nde yimɓe kirndoyii golle nde jeewte pulaar pawetee.
So naange mutii haa fuɗa pulaar so naatii rajo muritani tawata ko karallo masiŋaaji kono wonaa pulaar ɗemngal !!
Rajo senegaal ari jaasi salii hay udditaade e nder fuuta , haa ɓooyi ɓe njiyti juloraade maayɓe fuuta ɓe mbaɗti udditde rajo ngo kabaruuji 09h e kayitaaji taggee neɗɗo gooto taggee laawi 40, ɗuum ko senegaal e muritani fof fuuta na naatnana rajooji ɗi miliyoŋaaji kala ňallal.
Yeewtere pulaar e rajo senegaal fof ko nde yimɓe ɗaanii ellee film kulɓiniiɗo, kabatuuji kikiiɗe haa ɗoo ɗo ngonɗen ko hedde 16h – 17h.
18h – 23h hay mbuubu ndiwngu e neɗɗo kaaloowo pulaar juurotaako e tele senegaal.
Pulaar muritani e senegaal ko ɓuri heewde e jeewte mum rajo ko jeewte finaa tawaa mo ɓamtataa walla nii tawa aduna o ko ko ɓenni ɗum ruttittaako heen.
Jeewte nafooje e ɗemngal pulaar ko ɗiɗi tan ɓurnoo teskin’de ko yowitii e ko yahdata e waraango heso aduna o wubbata ngo, ɗeen jeewte ngoni :
Anndu so a anndii – anndin >> tijjaani aan RTS
Heɗto paama >> aliw siree ba RTM.
Ɗee ɗo jeewte 2 ɓurnoo won’de jeewte kumpitooje neɗɗo.
Joob saydu haamiidu e alhajji sammba sih ina njoginoo humpito e yiɗde faamnude renndo ngo, kono noon ɓitteede acaani.
Ɗaawaaɗo ɗee ɗo geɗe fof e leydi mum , oon na foti anndude miliyaaruuji fedde OMVS ubbi e mbaal-waaldi maayo ngo wonaa oon anniyanaa ɗi hay sinno ko kanko jogori ňaamde ɗi.
Waalo ko waalaano ndiyam ko enen ngadii anndude ɗuum ngarɗen haa ɗo ndiyam ɗam walata – waala ɗo koɗɗen ɗoon njeyɗen waalde walla waalirde ndiyam ɗam.
Ɗuum noon paamnen laamuuji leyɗe men ɗe en njaɓataa mo daňaano hakkille arde hoɗa e waalaano ndiyam ɗam gila hoɗde ɗoon na saɗti ina ara hannde – hannde wiya ina heɓta waalaano men ngo.
Kadi ngannden no feewi muritani ko haɓre ( hare )wulnde jaw woni e mum, senegaal ne ko ndeen haɓre tan woni e mum kono noon ko e mbaydi haɓre ɓuuɓnde, nde tawnoo wootuɓe e maɓɓe fof njaɓataa haɓeede tawa peewnitaaki, kala e maɓɓe peewnitiiɗo yaltinat njogitaari mum.
Dillere 1989 ko ko hebanaa haa anndaa mbaayka daňaama nde fuɗɗaa ummaneede. Tawi dadiiɓe reenooɓe leydi ndeena leňol ɓooraama njaltinaama kaŋuuuji mbaɗtaama wellelɓe woƳtaaɓe koye mum en .
Kuɗol binndo biɗto

Previous articleLAAMU LAAWOL ƁEYDAARE.
Next articlepolitik dawra

More articles

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here

*

code

Latest article