Eteskuya am ko fayti e “films” gila e film roosa, filma marimaar, e won filmuuji goɗɗi gadinooɗi. Yeeɓatnooɓe ɗiin filmuuji ɓe hannde ngontii yummiraaɓe e baabiraaɓe, nehdi filmaaji ɗiin ɗoon nani heddii e hakkillaaji maɓɓe, tee hannde renndo senegaal ko ɓeen ɓuri heewde heen. Mi anndaa homo jeyi filmuuji ɗi , kono kam mbiɗo teskii tuggude ndeen haa jooni ko ɗi dewondirɗi tan. Film heen fof so dogii fotde duuɓi, so gasii tan kadi film goɗɗo addete lomtoo ɗum. Mi anndaa nafoore filmaaji ɗi e leydi men senegaal to bannge ngalu e nehdi renndo. Kono kam won ko filmaaji ɗi ligganii koye mum en ɗo e leydi men ndi, sabu ko ɓuri heewde film heen fof fawetee ko hoyre “FUTURU” hay cukalel men gootel juulataa waktu futuru, cukalel neletaake yaha.
Gila ndeen fayde hannde haa teleeji kesi ɗi ko wayi tfm-2stw en kanum en ne njokkii ɗeen golle, teleeji ɗi fof haa ɗo, ɗo ngonɗen hoyre futuru fof ɓe pawat film, mbele noon wonaa joom filmaaji en ɓe , ko njuulu e nehdi kaɓotoo, e dow hakkilantaagal maɓɓe timmungal e buuɗi maɓɓe jonɗi, mbele ɗii filmaaji ngonanaani senegaal ceŋdi wannde liinge ňaama-ňaamee. Ina foti won’de heedɓe e ɗuum ɓe mbaɗta fawde ɗiim filmaaji nde jenngi seeɗa, tawa waktuuji juuleteeɗi ɗi ɓennii, tawa sukaaɓe njanngii binndanɗe (lesoŋaaji) mum en. “Koɗo so hoɗiima galle fotaani labanaade hoyre mum suudu ndu waalata” – Kadi enen senegaalnaaɓe eɗen njogii caɗeele, sabu huunde men fof wiyetee ko ina jogii joomum. Ɗum ɗo jooni won heen mbiyata ko hilifaaɓe diine ɓe njeyi ɗum, poti haalde ɗum. Tawa noon kala ɓiɗɗo leydi, leydi mum ina jogii e mum hakke, neɗɗo woto yawan leydi mum kala nafoore haɓanoo leydi mum, joote kadi no foti fof kaɓoɗaa ɗum fotde nolno ma. Feccere e innitortooɓe diine islaam, so a wiyiibe duuɓi 35 tele leydi maɓɓe na fawa filmaaji hoyre futuru ina kaɗa sukaaɓe juulde ina ngoowna ɗum en neleede saloo. Ɓeen innitortooɓe diine njaaboto ma ko : kanum en ngalaa haaju e film, kanum en woni haaju mum en tan ko juulde e wirdude, tawa noon geɗe leydi hay heen dara fotaani humpude kiliifa, sabu ngool konngol firtata ko halfineede…kiliifa(lomto-gayno-deeno) Idriisa ka binndo biɗto
